skip to main | skip to sidebar

Kalevalan syntymystiikkaa

tiistai 23. syyskuuta 2008

Luonnonvoima TÄHDET

Tumma, öinen tähtitaivas on ollut tämän puvun innoittajana. Puvussa on materiaalina paljettilycraa, tylliä ja mustia kangastikkuja.

Lähettänyt Minna Lindqvist klo 3.42

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Uudempi teksti Vanhempi viesti Etusivu

Tilaa: Lähetä kommentteja (Atom)

Sotkan tekijät

Tilkkuryijysotkan tekemiseen osallistui reilu 100 Tiirismaan peruskoulun käsityöryhmäläistä, pääasiassa 7 luokilta.

Kalevalan syntymystiikkaa

Tiiirismaan peruskoulun Kalevala on taito- ja taideaineiden välinen integraatioteos, joka koostuu ilmaisutaidon, musiikin, käsityön, liikunnan ja ääni- ja valotekniikan muodostamasta visuaalisesta kokonaisuudesta.

Blogiarkisto

► 2009 (14)
- ► toukokuuta (5)
- ► huhtikuuta (3)
- ► maaliskuuta (2)
- ► tammikuuta (4)

▼ 2008 (26)
- ► joulukuuta (6)
- ► marraskuuta (6)
- ► lokakuuta (7)
- ▼ syyskuuta (7)

Hahmot

Afrikkalaiset tanssipuvut (3)
Aurinko (1)
fantasiapuku (1)
ILMATAR (1)
kalevala (4)
kultamunat (1)
marjatta (1)
Näyttelijöiden harjoitukset (1)
opetus (1)
peruukki (1)
projekti (1)
rauta (1)
Seppo Ilmarinen (1)
Sotka (2)
Taivas-puku (2)
tilkkuryijy (1)
Ukko Ylijumala (1)

Kalevala esityksen kohtaukset:

Kalevala esitys koostuu viidestä eri kohtauksesta.

Maailman synty

" Näin syntyi Väinämöinen, suuri laulaja. Yksin niin kuin yö, yksin niin kuin päivä. Väinämöinen ilmestyi maailmaan valmiina, ikiaikaisena sankarina. Hänet synnytti Ilmatar, kave Luonnotar korea".

Raudan synty

" Mutta rauta tahtoi tulla tuntemaan tulen, itseään vahvemman. Siinä oli käydä pahasti: tuli oli polttaa rauta raukan. Tämä paineli pakoon ja piiloutui suon hetteisiiin, joutsenten pesäsijoille. Sieltä sen löysi ilmarinen ja tunki ahjonsa tuleen. Onneton rauta virui vellinä tulikuumassa valkeassa".

Sammon taonta

" Väinämöinen oli taas voimissaan. Mutta sitten hän muisti Louhen ja antamansa lupauksen. Miten nyt houkutella Ilmarinen Pohjolaan? Tässä tarvitaan loitsijan taitoja, Väinämöinen tuumi naureskellen".

Kanteleen synty

Matka jatkui. Samporetkeläiset olivat innoissaan ja Väinämöinen lauloi kaikkien iloksi. " Mikä lie ilo merellä, mikä laulu lainehilla?" tytöt ihmettelivät rannalla.

Karjalan kuninkaan synty

Marjatta oli nuori tyttö, perheensä kuopus. Hän oli kaunis, kaino ja arka. Marjatta kasvoi isossa, vauraassa talossa, kaukana pahasta maailmasta. Hänen vaatteensa olivat hienointa silkkiä, ja hänen sirot kenkänsä kopisivat keveästi tuvan lattialla. Mutta ei isä eikä äitikään ymmärtänyt tyttönsä puhtauden kaipuuta.